Aivan
villit
Takaisin arviot
-sivulle Aivan
villit (The Wild), Yhdysvallat 2006. Ohjaus: Steve ”Spaz” Williams. Originaaliäänet: Kiefer Sutherland, Jim Belushi, Janeane Garofalo, William Shatner. Suomenkieliset äänet: Sasu Moilanen, Eero Saarinen, Taisto Oksanen, Sanna Saarijärvi. Levitys: Buena Vista. Ideoiden lainailu on pitkien animaatioiden puolella varsin yleistä. Mutta jos kierrätys menee niin suorasukaiseksi ja pitkälle kuin Steve Williamsin ohjaamassa työssä Aivan villit, ollaan lähellä varastamista: Aivan villit yhdistelee Ice Age 2:n, Madagascarin, Nemoa etsimässä ja Leijonakuninkaan aihelmia avoimesti. Plagiointi kuikkii paitsi aihepuolella, myös niiden käsittelytavassa: paikoin Aivan villit on kerronnaltaan disneymäisempi kuin emoyhtiön elokuvat itse. Asiaa ei sinänsä auta, että Disney toimii Aivan villien levittäjänä, sen omaa tuotantoa elokuva ei ole. Aivan villit on sekä isä ja poika- että kaverustarina. Eläintarhassa asuva leijonanpentu Roni potee pätemisen tarvetta seikkailuistaan toistuvasti tarinoivan isä-Simsonin rinnalla. Riidan jälkeen Roni päättää karata viidakkoon, jolloin isä ja sen muut eläintarhan kaverit lähtevät pelastusretkelle. Eläinten personifioinnissa Aivan villit nojaa realistisempaan, tai oikeastaan naturalistisempaan hahmotukseen kuin tietokoneanimaatiot yleensä: linja ei ole yksi yhteen todellisuuden kanssa, mutta suurta tyylittelyä vältetään. Luonnekuvat puolestaan nojaavat tuttuihin tyypittelyihin niin eläinten välisissä suhteissa kuin verbaalipohjaisessa komiikassa. Aivan villit ei puhalla laskelmoiden vain animaatiopuolen uusimmilta kassahiteiltä. Kun tarinassa edetään viidakkoon asti, ohjaaja Steve Williams dramatisoi ja kärjistää tapahtumia hyvinkin perinteisen Disney-ilmaisun mukaisesti: jaksot, joissa kasvissyöjät kääntävät kostonhenkisesti kelkkansa sekä uhraustematiikka lyövät yksinkertaisesti kokonaisuudessa yli. Liika on liikaa. Parhaiten elokuvassa toimivat sen sisältämä huumori ja sivuhenkilöiden hahmotukset, etenkin epätasainen rakastava pari – orava ja kirahvi – on mainio. Omaa annettavaa Aivan villeiltä ei kuitenkaan juuri löydy, ja se vähä mitä yritetään, on löysää. Sauli Pesonen |