Don Rosa fanisivusto
Don Rosa fanisivusto
Jos olette lukeneet melkein minkä tahansa Milla-tarinani, ja jos kääntäjät eivät ole pilanneet tekstiäni jollain muulla, yritän aina tehdä selväksi miksi Milla, joidenkin Carl Barksin tarinoiden mukaan, haluaa tuon lantin. Oikeastaan, Barks kehitti Millan työskentelytapaa hitaasti suhteellisen lyhyen alkuperäisen uran (siis Millan) aikana, ja tietyt osaset olivat jo alkaneet kadota siihen mennessä kun hän lakkasi käyttämästä Millaa. Minä valitsin version joka perustuu kutakuinkin kolmanteen Barksin Milla-tarinaan…
Alkuperäisessä Milla-tarinassa ”Midaksen kosketus”, vaikka häneen viitataankin noitana, hän ei esitä minkäänlaisia taikavoimia tai taikasauvan tms. käyttöä. Ainoa ase joka hänellä on, ovat ”BAMF” -pommit jotka voisivat olla aivan tavallinen kemiallinen sekoitus. Barks jostain syystä näytti välttävän sellaisen henkilön käyttöä, joka omaisi okkultistisia voimia… hänen aiemmin käyttämänsä noita-hahmot (”Karkki vai Kepponen” ja ”Kultainen Joulupuu”) olivat olleet päätoimittajan käskystä mukana, eivät hänen omasta tahdostaan. Tarinassa ”Midaksen kosketus” Milla väittää, ilmeisen puhtaasti tieteelliseen tyyliin, keksineensä että jos hän kerää kolikot kaikilta maailman rikkaimmilta miehiltä ja sulattaa ne Vesuviuksen pätsissä, hän saa aikaan amuletin joka antaa Midaksen kosketuksen (kyvyn luoda kultaa tahdonvoimalla). Tässä tarinassa ei ole mitään viittauksia magiaan, vaan enemmän alkemiaan, jollaisena edelleen näen hänen voimansa ja kykynsä.
Mutta, hän siis oli hyvää matkaa etenemässä suunnitelmassaan, rauhallisesti ja laillisesti ostaen kolikoita raharuhtinailta, kun sai tietää kuinka Roope on aina pitänyt ensimmäisen lanttinsa jonka ansaitsi, muistona. Milla järkeili että jos saisi juuri ”sen” kolikon, jonka oli omistanut ja pitänyt pisimpään maailman ”kaikkein rikkain” mies, hän ei tarvitsisikaan muita kolikoita ja että hänen loitsunsa toimisi varmasti. Sillä kolikolla olisi maksimaalinen voima johtuen siitä voimasta jota oli purkautunut pois sen ollessa Roopen omistuksessa ja käsittelyssä vuosikymmeniä. (Huomatkaa että tämä on täysin päinvastaista ”Onnenraha”- virheeseen verrattuna…kolikko ei ole antanut Roopelle erikoisvoimia, vaan Roope on antanut kolikolle erikoiset voimat! ISO ero !) Hän tarjoutui ostamaan kolikon mutta Roope luonnollisesti kieltäytyi.
Itse asiassa, Roope vahingossa ”myy” myntin Millalle, sitten saa sen takaisin, ja Milla päättää sitten että piti enemmän ensimmäisestä sopimuksesta. Tarkoittaako tämä että kolikko on ollut laillisesti Millan omaisuutta kaikki nämä vuodet? Ja Roope pitää sitä hallussaan vastoin oikeutta? Hmm. Millan toisessa tarinassa ”Ikilasi”, hän edelleen jahtaa kolikkoa, mutta ei vieläkään käytä MITÄÄN taikavoimia. Hänellä on ”tsapp-säde” jonka väittää hioneensa täydelliseksi, mutta se on puhtaasti mekaaninen väline jonka hän kätkee hihaansa patterin kera. Hän siis näyttäisi menettävän sijaansa noitana sen sijaan että saisi sitä vahvistettua.
Kolmannessa tarinassaan ”Odysseyksen Aarre”, Millalla ei vieläkään ole maagisia voimia, mutta tässä tarinassa näemme kuinka hän löytää arkun muinaisia (taika)sauvoja ja loitsuja, jotka kuuluivat Kirkelle (vanhojen kreikkalaistarujen mukaan voimakas noita), ja koska Milla on noituuden oppilas, hän väittää osaavansa kääntää muinaiset sanat jotka antavat hänelle (tai kenelle tahansa) voiman käyttää Kirken välineitä. Hän käyttääkin näitä esineitä muutaman seuraavan tarinan ajan, viitaten löytöönsä Kirken varastoista – ehkä tämä onkin se taikaesineiden päävarasto jota hän on aina käyttänyt? Kuitenkin, tässä tarinassa Barks alkaa yksinkertaistaa Millan tarinaa siitä miksi hän haluaa ensimmäisen kolikon, vain säästääksen tilaa -- Milla alkaa nyt vihjailla että kolikko on ”itsessään” on amuletti joka tekee hänestä rikkaan… sen sulattamiseen Vesuviuksessa ei viitata…siitä on tulossa keksittyä mystiikkaa.
Eli… se Milla jonka näimme tässä kolmannessa tarinassa on aika pitkälti sellainen jota itse käytän. Tavallinen henkilö, joka käyttää tietouttaan muinaisista kielistä ja alkemiasta voidakseen käyttää maagisia ”työkaluja” joita löytää tai ehkä ostaa.
Myöhemmät Barksin Milla-tarinat alkoivat eksyä muille alueille… usein hän ei edes ole kiinnostunut Roopen kolikosta vaan hänen ja Roopen tiet kohtaavat heidän jahdatessaan jotakin muuta maagista esinettä, jota hän itse haluaa käyttää tullakseen rikkaaksi, kuten Aladdinin lentävä matto, tai jotkin kultaiset höyhenet joita hän tarvitsee taikajuomaansa. Ja mielestäni se olisikin mukava tapa käyttää Millaa tulevassa Roope-tarinassa… mutta luulen että lukijat ovat ehkä niin tottuneet siihen että Millan on saatava se kolikko, että he ehkä pettyisivät tai eivät ymmärtäisi jos kolikko ei olisikaan osa tarinaa… ja sekin on ihan okei, myös.
Rosan tekstistä kääntänyt Jesse Rintanen
