Pertwillaby Papersin ensimmäisen episodi

8.9.1971 ilmestyi Kentucky Karnalissa yhden sivun kokoinen Donin piirtämä ilmoitus, joka kertoi uudesta seuraavana päivänä alkavasta Donin sarjakuvasta, Pertwillaby Papersista. Sarjakuva ilmestyi neli- tai viisiruutuisena episodina 9.9.1971 ja 13.12.1973 välisenä aikana ja sitä ilmestyi kaikkiaan 127 episodia. Donin ensimmäinen päätoimittaja ei kuitenkaan enää halunnut hänen sarjakuvaansa episodin 65 jälkeen, sillä sen jälkeiset episodit kertoivat Barks-tyypisestä aarteenmetsästyksestä, ja päätoimittaja halusi poliittisen satiirisarjakuvan, kuten Doonesburyn, joka oli juuri alkanut ilmestyä USA:ssa. Joten, Don odotti, kunnes tuli uusi päätoimittaja ja tämä suostui jatkamaan Pertwillaby Papersin julkaisemista.

Valmistuttua collegesta Don kuvitti ja kirjoitti artikkeleita sarjakuvien fanzine-lehtiin, kuten The Collector, The Buyers Guide for Comic Fandom, The Rocket's Blast Comicollector, Comic Reader, Amazing Heroes ja Collector's Dream. Myöhemmin hän myös jatkoi Pertwillaby Papersin tekemistä, mutta nyt hän teki sitä aikaisemmin mainitulle The Rocket's Blast Comicollectorille, alan suurimmalle lehdelle, jonka levikki oli parhaimmillaan kaksi tuhatta. Tällä kertaa tarinoiden sivut olivat normaalin sarjakuvan sivun kokoisia, eli yhdellä sivulla oli 8-12 ruutua. Don teki sarjakuvaa yhä episodeissa ja jatkoi entisen numeroinnin mukaan eli ensimmäinen tälläinen episodi oli numero 128. Episodit olivat kuitenkin nyt kymmenisen sivua pitkiä ja niitä oli yhdessa tarinassa viisi tai kuusi, joka tarkoitti sitä että tarinat olivat noin 60 sivua pitkiä. Sarjakuva ilmestyi RBCC:ssä vuosina 1976-1978 ja ensimmäinen eli episodi 128 ilmestyi numerossa 130 vuoden 1976 syyskuussa. Don oli jo tatä ennen numerosta 75 lähtien avustanut RBCC:n Ray Millerin Information Centeriä, jolla vastattiin sarjakuvafanien kysymyksiin. Numerossa 108 hän otti haltuunsa koko Information Centerin ja myös kuvitti sitä. IC oli nyt 10-15 sivuinen ja Don vastaili lukijoiden kysymyksiin kaikilta viihteen aloilta, esimerkiksi sarjakuvista ja vanhoista elokuvista. Näin hän jatkoi numeroon 150 asti.

Don teki RBCC:lle kaksi kokonaista sarjakuvatarinaa (episodit 128-138) sekä kaksi episodia viimeiseksi jäänyttä tarinaa, Knighttimea. Episodi 140 on kuitenkin viimeinen julkaistu ja Knighttime jäi keskeneräiseksi, sillä Don yksinkertaisesti lopetti sarjakuvan piirtämisen vuonna 1979 kyllästyttyään siihen, eihän hän edes saanut palkkaa, sillä hän teki sarjakuvia juuri tekemisen ilosta. Pian tämän jälkeen hän alkoi tehdä Lousville Times -nimiseen lehteen Captain Kentucky -sarjakuvastrippiä, ja lopetettuaan senkin tekemisen 1982, hän piirsi vielä yhden Knighttime -episodin (141), jota ei kuitenkaan koskaan julkaistu RBCC:sssä.

Donin fanzine-harrastus ei kuitenkaan täysin loppunut tähän, vaan hän teki yhä mm. Amazing Heroes -lehdelle jonkin verran kuvistusta ja artikkeleja, ja jopa jatkoi Information Centeriä siinä. Lisäksi Fantagraphics Books, joka myös julkaisi Amazing Heroesia kustansi kaksi numeroa Don Rosa's Comics and Stories -nimistä lehteä vuonna 1983. Ensimmäinen numero sisälsi Sub-Zeron ja toinen Vortexin. Numero 190 (vuoden 1991 toukokuu) oli viimeinen Amazing Heroes, joka sisälsi jotain Donin tekemää.

Tarinat

Episodit 1-127 muodostavat tarinan nimeltä Lost in (an alternative section of) the Andes, mutta oikeastaan siinä on kaksi erillistä tarinaa. Ensimmäinen oli Donin ensimmäisen päätoimittajan haluama poliittinen satiiri (episodit 1-65) ja kertoi päähenkilön Lancelot Pertwillabyn yrityksestä päästä collegeen ilmaiseksi (tai paremminkin hänen siellä olostaan), ja toinen (66-127) inkojen temppelin Manco Capacin ja sen aarteiden etsimisestä. Jälkimmäisen juoni on myös toiminut Donin ensimmäisen Ankka-tarinan, Auringon pojan, esikuvana ja siinä on myös kohtaus, jota hän myöhemmin käytti Eldoradon viimeinen valtias-tarinassaan. Tämä oli juuri sellainen tarina, jonka Don halusi tehdä, mutta hänen ensimmäinen päätoimittajansa ei halunnut julkaista. Don olikin kirjoittanut sen juonen jo vuonna 1971, mutta pääsi käyttämään sitä vasta 1973. Episodit 1-65 Don piirsi kyllä kokonaan itse, mutta käsikirjoittamisessa häntä auttoi hänen ystävänsä Ron Weinberg ja episodien 66-127 kirjoittamisessa häntä auttoi Ray Foushee, myös hänen ystävänsä. Ray Foushee on myös tutustutti Donin alunperin fanzineihin.

Kaksi erilaista Manco Capacin räjähdystä.

Ensimmäinen Rocket's Blast Comicollectorissa ilmestynyt tarina oli nimeltään Sub-Zero, ja se käsitti episodit 128-133. Se kertoo pohjoisnavalle kätketyn natsien kokoaman (ja varastaman) taidekokoelman etsimisestä. Tarinassa on kohtaus, josta Don on tehnyt myös Aku Ankka-jutun Nokanneulan tapaus. Tarina itsessään on ainut Pertwillaby Papers-tarina, jonka pääjuonesta Don ei ole tehnyt Ankka-muunnosta.

Kolmas tarina, Vortex, (episodit 134-138) taas kertoo mustasta aukosta, jonka Lance ja professori Artemis Phoebus löytävät ja vangitsevat sekä matkasta maan keskipisteeseen. Tarina on selvästi Ankka-seikkailun Matka maan keskipisteeseen esikuva. Tästä tarinasta lähtien Don myös nimesi jokaisen episodin, ja tässä ovat Vortexin episodien nimet: 134: A Mole in the Hoon, 135: The Black Solvent, 136: The Real Pits, 137: Hollowed Ground ja 138: Comes the Black Dawn.

Viimeinen ja keskeneräiseksi jäänyt tarina on nimeltään Knighttime ja siihen kuuluvat episodit 139-141 (episodi 141 on julkaistu ainoastaan kirjassa The Don Rosa Archives II: Pertwillaby Papers). Tarina on ollut peräti kahden Ankka-tarinan innoittaja: Ankka Kuningas Arthurin hovissa ja Musta ritari. Siinä Lance ja kumppanit joutuvat aikaan jolloin kuningas Arthur eli, vuoteen noin 540, mutta Arthur ei olekaan niin tarunhohtoinen kuin tarinat kertovat eikä ole edes kuningas vaan sotaherra. Don on kertonut, että tarinan lopussa (siis jos hän olisi tehnyt tarinan loppuun) Lance ja kumppanit tajuavat, etteivät olekaan matkustaneet ajassa taksepäin, vaan ovat vaihtaneet toiseen, vaihtoehtoiseen ulottuvuuteen. Nyt he tietävät myös pystyvänsä vaihtamaan takaisin. Juuri kun Lance viimeisenä lähettää itsensä takaisin se kestää sekunnin murto-osan ajan liian kauan ja hän päätyy ylempään ilmakehään (koska Maa oli liikkunut) ja putoaa Maahan kuten Aku Donin Ankka-jutussa Avaruuden valloittajat. Knighttimen episodien nimet ovat Chronillogical Orders ja The Once and Future Myth. Kolmatta ja viimeiseksi jäänyttä episodia Don ei kuitenkaan nimennyt. Hän muuten pitää tätä tarinaa viidentenä, joten hänestä episodit, jotka hän teki Kentucky Kernalille ovat todellakin kaksi erillistä tarinaa.

Päähenkilöt

Lancelot "Lance" Pertwillaby on koko sarjakuvan päähahmo ja sankari. Lance on Don itse ja siksi hän pitikin hahmosta niin paljon. Hän on naivistinen ja rohkeahenkinen collegea käyvä nuorimies (myöhemmin apulaisprofessori), joka ei suostu uskomaan kenestäkään pahaa ja uskoo, että kaikissa on jotain hyvää. Lance, tai kuten hänen tyttöystävänsä häntä kutsuu, Lancey on lempeä ja jalo eikä suostu tappamaan eläintäkään edes oman henkensä pitimiksi. Hän joutuu seikkailuissaan matkaamaan kirjaimellisesti maailman ympäri ja jopa sen sisälle. Lance on myös Donin omakuva.

Feather Fluffnuthin on Lancen uskollinen tyttöystävä. Ensimmäisissä tarinoissa hänet kuvataan tyhmäksi blondiksi, mutta myöhemmin, 1970-luvun lopulla Don yritti näyttää, että Featherilla on jopa enemmän tavallista järkeä kuin Lancella ja, että hän on hyvinkin sivistynyt.

Fysiologisen ja neurologisen kirurgian professori Viktor Domitrius Smyte on entinen natsisaksalainen ja edustaa Pertwillaby Papersissa pääpahaa. Hän on kaikin puolin ilkeä ja vaikka hän yrittää monesti jopa tappaa Lancen, koska ei pidä hänestä ja pelkää, että Lance paljastaa hänen menneisyytensä muille, uskoo Lance aina hänen pähkähullut selityksensä, ja näin Viktor säilyttää Lancen luottamuksen. Hän on mukana kaikissa Lancen seikkailuissa, ja aina tavoitellen omaa etuaan.

Schuyler Roatch III on Lancen kämppäkaveri collegessa. Hän ei kuitenkaan pidä Lancesta, sillä Lancen älykkyys ja rehtiys ovat syrjäyttäneet Schuylerin (tai paremminkin hänen vanhempiensa rahat) collegen suosituimman sijalta. Hän myös tietää Lancen olevan collegessa ilmaiseksi, muttei voi todistaa sitä. Hän lyöttäytyy usein yhteen prof. Smyten kanssa, muttei, toisin kuin Smyte, tahdo tappaa Lancea, ainoastaan nolata hänet.

Freddie Kegg on Lancen paras ystävä. Hän esiintyy vain kahdessa ensimmäisessä tarinassa ja ihan ensimmäisessä hän on vain sivuroolissa. Toisessa tarinassa (Sub-Zero) hän on kuitenkin mukana koko tarinan ajan. Freddie on kakkafobiaa poteva, itseään täynnä oleva naistenmies. Hän myös polttaa koko ajan piippua.

Näiden henkilöiden lisäksi on muutamia, jotka esiintyvät vain yhdessä tarinassa, mutta ovat siinä mukana ainakin melkein koko tarinan ajan. Näitä ovat esim. eskimo Lil-Snookums (Sub-Zero)ja professori Artemis Phoebus (Vortex sekä Knighttimen alku). Lisäksi on hahmoja, jotka ovat mukana useammassa kuin yhdessä tarinassa, mutta ovat vain sivuhenkilöitä, kuten collegen puheenjohtaja Adrian Morphous sekä lentokonepilotit Frank ja Ted. Eräs mielenkiintoinen pikkuseikka on se, että jokaisella päähahmolla on aina oman muotoinen puhekuplansa.

Näyte hahmojen erilaisista puhekuplista.

The Don Rosa Archives

Norjalainen Gazette Bok kustantamo julkaisi vuoden 2001 maaliskuussa kaksi kirjaa yhteisen The Don Rosa Archives-nimen alla: The Pertwillaby Papers ja The Adventures of Captain Kentucky. Kirjat ovat englanninkielisiä. The Pertwillaby Papers-kirjassa julkaistiin tietenkin Rosan kaikki Pertwillaby Papers-tarinat mukaanlukien 1982 tehdyn kolmannen episodin tarinaan Knighttime (episodi 141), jota ei ole ennen julkaistu missään. Kirjassa on sekä Don Rosan että statistisen matematiikan professorin Nils Lid Hjortin esipuhe. Kirjoista julkaistiin myös erikoispainos, johon kuului kummatkin kirjat Don Rosan singreemana sekä Donin piirtämä juliste, jossa Captain Kentucky ja Lance Pertwillaby tapaavat ensimmäisen ja ainoan kerran. Myös juliste on Donin nimmaroima ja siitä otettiin vain 150 painosta. Kirjat voi tilata täältä, mutta ne löytää myös ainakin Akateemisesta ja Suomalaisesta kirjakaupasta.

Arttu Salminen