Batman Suomessa

Bat-historiikki Osa 10

<- Edellinen osa     Seuraava osa ->

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
BAT-SARJAKUVAT SUOMESSA
10. Batman 1994-97 - animaatiotyylin sarjakuvat
Warner alkoi tuottaa USA:n tv-kanaville syyskuussa 1992 uutta Batman-animaatiosarjaa Batman: The Animated Series. Siitä tuli välittömästi sekä suuren yleisön että kriitikoiden suosikki. Eräälle jaksolle myönnettiin jopa USA:n arvostetuin tv-palkinto Emmy. Tavallisiin katsojiin sarjassa vaikutti ensimmäisenä sen vanhahtavan jylhä tyyli, jota tekijät kutsuivat nimellä "dark deco" vuosisadan alun art deco -taidetyylin mukaan - hieman suomalaisista ns. funkkis-rakennuksista tuttua tyyliä. Myös sarjan hahmot olivat onnistuneesti pelkistettyjä, mutta silti kauniin symmetrisiä, ilmeikkäitä ja lapsiin vetoavia. Sellaisesta sarjastahan oli suorastaan pakko tehdä myös sarjakuvaversio. Suomeen The Batman Adventures -lehden animaatiotyyliset sarjakuvat tulivat kesäkuussa 1994, jälleen kerran Kustannus Oy Semicin julkaisemana Batman-lehtenä. Sitä alettiin tehdä monen maan yhteispainatuksena, jonka värikkäät ja monipuolisen lapsekasta triviatietoa tarjoavat palstasivut toimitettiin alustavasti Hollannissa ja kukin maa hoiteli sitten käännökset ja omien lisäjuttujensa tekemisen. Suomessa lehteä toimitti aluksi Antti Marttinen, 3/94:stä alkaen Jukka Torvinen ja 7/96:sta lähtien Riina Jutila. Sarjojen suomentajana ja palstatekstien toimittajana oli koko ajan Esa Toivonen. Hollannissa palstojen kuvapohjia ja tekstejä ideoi ja muotoili 1994-96 mm. Meerten Welleman. Suomessa julkaistiin alkuperäislehtien tarinoita kokolailla järjestyksessä, paitsi että joitakin numeroita jätettiin kokonaan väliin ja jatkosarjoina nähtiin hiukan hypellen kulloinkin sopivia stooreja ja spessuja.
1994 1994 parasta antia olivat 3 ensimmäistä Kelley Puckettin kirjoittamaa ja Ty Templetonin piirtämää tarinaa, jotka liittyivät löyhästi taustajuonella toisiinsa ja huipentuivat kolmosnumeron mainiossa Jokeri-jutussa. Myös jatkosarjana nähty Unien naamio (sarjakuvaversio Mask of the Phantasm -elokuvasta) oli kelpo juttu, joskin sen pätkiminen lyhyiksi jaksoiksi teki sen aikatasoihin perustuvan juonen seuraamisen hankalaksi. Tarinasta tehty pitkä animaatioelokuva on julkaistu suomeksikin videolla ja elokuvana se toimii paljon paremmin. Vuosikerran loppua hajoitti animaatiotyyliin sopimattoman piirtäjän tekemä 2-osainen Linnunpelätti-juttu, kunnes Mike Parobeck pääsi puikkoihin 6/94:n Arvuuttaja-tarinasta lähtien. 1995 1995 vuosikerta alkoi viehättävästi Batgirl-seikkailulla, jossa Lepakkotyttö sai vastaansa Myrkkymuratin, Harley Quinnin ja Kissanaisen. Tärkeä numero sarjan ominaislaadun laajentajana. Sekä Batman että Robin loistavat poissaolollaan ja naiset huseeraavat oikein olan takaa sekä yhdessä että toisiaan vastaan.	Kaikki animaatiotyylin Jokeri-tarinat olivat erinomaisia (Batman 3/94).
2/95:stä alkaen vietettiin Batmanin suomalaista 50-vuotisjuhlaa. Noihin aikoihin nimittäin paljastettiin Ilta-Sanomien arkistoista, että Batmania oli julkaistu ensi kerran Suomessa 1.2.1945 alkaen Ilta-Sanomissa. Batman-lehden lukijat tiesivät sen kyllä jo aiemminkin (ks. Batman 2/92:n Bat-uutisia)! 3/95:een saatiin mojova Jokeri-tarina, jossa sinkoilivat alluusiot vähän joka suuntaan. Animaatiosarjisten Jokeri-jutut olivat muutenkin pelkästään hyvätasoisia. Samassa lehdessä alkoi Batman-lehden julkkissarja otsikolla Kuukauden bat-fani. Itseoikeutettu aloittaja oli sopivasti eduskuntavaalien alla Paavo Väyrynen, jonka oli aiemmin nähty kanniskelevan Batman-huopaa ja lakanoita eduskunnan EU-keskustelujen niukkaunisissa tunnelmissa. Väyrynen kertoi nyt olevansa eduskunnan Batman ja Rambo, joka taistelee yksin likaisia keinoja käyttäviä vihollisia vastaan. Lausunnon kalasteli Batman-lehdelle Pekka Lehtosaari, joka tunnetaan parhaiten suomenkielisten animaatioiden ääninäyttelijöiden ohjaajana (mm. Disney-filmit), mutta myös Batman-keräilijänä. Muutenkin koko bat-fani-sarjan toteutus oli toimittaja Toivosen ja Lehtosaaren yhteistyötä. Huhtikuun Batmanista alkoi uusi jatkosarja Mielipuoli rakkaus (Mad Love). Tämä spesiaalitarina oli edellisvuonna palkittu USA:ssa Will Eisnerin sarjakuvapalkinnolla – kunnia joka harvemmin osuu taidesarjakuvan ulkopuolelle. Tekijöinä olivat tv-animaatioiden rustaajat Paul Dini ja Bruce Timm, joten tyyli oli vieläkin hurjempaa ja animoidumpaa kuin vakiotarinoissa. Mielipuolen rakkauden rohkeassa piirrosjäljessä on nähty vaikutteita niin vanhoista Walt Disneyn jutuista kuin Archiesta, eli Justuksesta. Itse tarina kertoo Jokerin sydänkäpysen, Harley Quinnin tarinan, sisältäen mm. pätkiä Jokerin ja Harleyn "onnellisista" koti-illoista ja Jokerin rankimpia suunnitelmaluonnoksia Batmanin pään menoksi. Mielipuoli rakkaus esitettiin lehdissä 4-12/95. Animaatioksi tarina taipui vasta vuosia myöhemmin ja se esitettiin Suomen tv.ssä vasta 2000-luvulla. 4/95:n bat-fanina muisteli Kai Lind, joka oli 60-luvulla tekemässä Scandian legendaarista Batman-sinkkua Suuri kultalevyryöstö. Levystä julkaistiin alkuperäisin etiketein varustettu uusintapainos 80-luvun lopulla ja sitä saattaa hyvinkin löytää levydivareista. 5/95:ssä tuli mukaan uusi oleellinen juonne: Samassa yliopistossa opiskelevat Dick Grayson ja Barbara Gordon alkoivat myös seikkailla yhdessä Robinina ja Batgirlinä, vaikkeivät toistensa salaisuuksia tunteneetkaan. Naamiot päällä parilla synkkasi kohtalaisesti, mutta ilman naamioita vähemmän. Tämän lehden bat-fanina oli peräti rock-tähti J. Karjalainen, joka muisteli lämmöllä 60-luvun Lepakkoauton pienoismalliaan! 7/95:ssä paljastettiin jotakin yllättävästikin uutta suomalaisesta bat-historiasta. Bat-fanina esiteltiin Jyrki "Jyräys" Hämäläinen, joka käsittääkseni ensi kertaa julkisesti todettiin 60-luvun legendaaristen Batman-lehtien toimittajaksi ja kääntäjäksi. Samassa lehdessä oli myös Batman Forever -juliste, elokuvaa esitteleviä palstasivuja sekä mahtipontisilla Batman Animated -palkinnoilla höystetty suuri Lepakkokilpailu. Vielä yksi bat-fani mahtui 8/95:een ennen kuin lehteä piristänyt artikkelisarja lopetettiin. Rock-veteraani Moog Konttinen muisteli itse kirjoittamassaan jutussa sarjisten keräilyharrastuksensa etenemistä 60-luvulla sekä suhdettaan 60-luvun Batman-tv-sarjaan. Loppuvuoden johtotarinat olivat piirrosjäljeltään (Mike Parobeck) komeita ja uskollisia tv-animaatioille, mutteivät pitäneet juonellisesti sisällään mitään läheskään jatkosarjaan (Mielipuoli rakkaus) verrattavia elämää suurempia väreitä.
Toisinaan naiset ottivat Batman- lehden haltuunsa ja seikkailivat keskenään (Batman 1/95).	1996 1996 alkoi suureellisesti, kun animaatiotyylinen Batman seikkaili yhdessä animaatiotyylisen Teräsmiehen kanssa. Sarja enteili jo sitä, että sittemmin samat Warnerin animaattorit ja DC:n artistit tekivät piirrossarjan ja siihen perustuvan sarjakuvan myös Teriksestä. 2/96:sta lähtien Batmanin tekstit myös asemoi kääntäjä Esa Toivonen. Muutamassa ekassa lehdessä se näkyi hiukan hapuilevina kuplituksina. 2-3/96:n jatkotarina Batman ja Rakettityttö oli peräisin The Batman Adventures Annual 1:stä, 1994. Juttu oli taas animaatiovelhojen Paul Dinin ja Bruce Timmin rustaama, joskaan ei ihan yhtä mehevä kuin Mielipuoli rakkaus. 3/96:n Jokeri-juttu oli taas kerran vuosikerran huippuihin kuuluva ja mukana menossa tietysti Harley Quinn.
The Batman Adventures -lehti oli vaihtanut USA:ssa nimeä 1995 syksyllä ja alkanut tavallaan alusta numeron 36 jälkeen. Uusi nimike oli The Batman & Robin Adventures. Vaihdos johtui siitä, että tv-animaatioihin oli tehty 1994 "second season" eli lisää jaksoja nimellä The Adventures of Batman and Robin. Sisältö pysyi kyllä ihan samantyylisenä. Animaatio-Batmanin pitkäaikainen piirtäjä Mike Parobeck kuoli syksyllä 1996 ja oli ilmeisesti jo kauan tätä ennen sairaana. Ainakin Batmanin suhteen hän poistui kuvista lehden nimen vaihdoksen myötä syksyllä 1995. Parobeckin viimeinen työ oli peräti 3-osainen mega-tarina, jossa Hugo Strangen rakentama muistikoje imaisi Lepakkomiehen muistot mahtavan timantin sisuksiin ja lapsen tasolle palautunut Batman jäi Kissanaisen valtaan uskoen olevansa tämän rikoskumppani. Se esitettiin suomeksi 4-6/96:ssa. Samoissa lehdissä alkoi lyhyinä jatkiksina The Batman & Robin Adventuresin ensimmäinen tarina. Sen kuvitus oli uudistunut eniten väreiltään, joissa käytettiin viehkoa väreillä varjostamista. Sama tyyli jatkui myöhemminkin. 7/96:ssa oli kakkosjuttuna pienimuotoinen Jokeri-hölmöily Hilpeä yömyöhäinen, joka oli taas peräisin The Batman Adventures Annual 1:stä, 1994. Se kertoi Jokerin aamuöisen kotiinpaluun kommelluksista epäonnisen keikkaillan jälkeen. Piirtäjänä nähtiin peräti John Byrne, vaikkei sitä kyllä erityisesti huomaa. Suomen Batmanin toimittajaksi astui Riina Jutila. Vuosikerran viimeiset Batman-sarjat olivat aika vaihtelevia tasoltaan. Joku Ty Templetonin Pingviini-juttu (8/96) on ilmeisen itsetietoisesti välityö, kun taas Paul Dinin kirjoittama Harleyn, Myrkkymuratin ja Robinin yhteiskohellus (9/96) kuuluu koko animaatio-Batmanin historian parhaisiin sarjakuvaversioihin. 8/96:ssa oli muuten Paul Dinin lyhyt mutta ytimekäs esittely kuvan kera. Yleisesti ottaen myös Templetonin jutut ovat olleet ihan kelpo bat-tavaraa, kun mies on vauhtiin päässyt (10-11/96). 1997 1997 alusta Suomen Batman-lehti yritti uudistua jonkin verran. Suomi ja Tanska alkoivat tehdä omaa muusta Euroopasta poikkeavaa lehteään. Sarjakuvat sinänsä jatkoivat siitä mihin edellisenä vuonna oli jääty, mutta Hollannissa suunnitellut värilliset palstat ja puuhasivut putosivat pois liian lapsellisina. Samalla saatiin hiukan enemmän tilaa julkaista lukijoiden omia kirjeitä. Uudistukset eivät kuitenkaan riittäneet pitämään yllä lukijoiden kiinnostusta ja animaatioille pohjautuvan Batmanin julkaiseminen lopetettiin Suomessa 3/97:ään. Animaatiotyylisen Batman-lehden jälkeen Suomessa on Lepakkomiestä nähty vain erikoisjulkaisujen sivuilla. Toisaalta ajan hengen mukaisesti ja toisaalta hahmon tunnettuuden vähenemisen takia Batman on seikkaillut yhä enemmän team-up-tarinoissa ja eri sarjakuvayhtiöiden välisissä sankarien kohtaamisissa, joissa lukijoita ovat houkutelleet monet muutkin kuuluisat hahmot mm. Marvelin lehdistä. 1999 saatiin sentään lopulta Englehartin ja Rogersin klassinen Batman-jatkumo 70-luvun lopulta suomeksi, kun Egmont julkaisi Batmanin 60-vuotisjuhlan ohessa 160-sivuisen A4-kokoisen mustavalkoalbumin Gothamin Varjot. Mutta näistä enemmän Erikoisjulkaisuja-osiossa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Teksti ja kuvien skannaus: Esa Toivonen

<- Edellinen osa     Seuraava osa ->


Historiikin aloitussivulle

Bat-aloitussivu

Sarjakuvarock