|
AJAN HERMOTTOMAT
A.P. Sarjanto Kaupunkilehtien liiton koulutuspäivien tähtiesiintyjäksi oli hommattu mediatähti Timo Harakka luennoimaan aiheesta " Kaupunkilehti lähemmäs ihmistä". Kai minä onneton kelkasta pudonnut juntti kuvittelin, että ihmepoika havainnollistaisi minulle , kuinka voisin tuoda jutuissani ihmisten ilot ja surut esiin suorastaan veret seisauttavalla tavalla. Jopa niin, että ne toisivat kadun dallaajille tiedon lisäksi vaikkapa voimaa ja lohtua. Timo Harakka puhui koko siunatun tunnin internetistä. Tulevaisuus sitä ja tulevaisuus tätä. Puoli maailmaa näköjään tienaa nykyisin leipänsä paasaamalla tulevaisuuden uusista mahdollisuuksista. Tulevaisuus saa minun puolestani haistaa pitkät paskat. Sillä silloin nuoriso kuuntelee vielä luokattomampaa musiikkia, internet on yhdistänyt maailmanlaajuisesti kaikki helkkarin kaistapäät ja kaikki täällä puhuvat suomea kuin olisivat kotoisin Keravalta. Katselin ja kuuntelin tukka pystyssä, kuinka ajankohtaisohjelmien kruunaamaton nuori kuningas hieroi sormenpäitään yhteen ja kertoi mistä tippuu kahisevaa. Tämäkin loistava toimittaja siirtynee tulevaisuudessa vetämään jotain iloiseksi tekevää multimediahässäkkää ihmisille, joilla on liikaa fyrkkaa. Aikamme paras rahasampo on käydä kertomassa ökyrikkaille patruunoille, että he ovat oikeasti hyväntekijöitä, koska työllistävät ihmisiä. Vaikkakin aina vain vähemmän. Tulen suremaan Harakankin lankeemusta, jota voisi jo näinä päivinä kutsua vaikkapa Jari Sarasvuo-syndroomaksi. Jari Sarasvuo tuli kuvaruutuihimme palavasilmäisenä maailmanparantajana ja rajojen rikkojana. Hyvät, pahat ja rumat hyödynsi sensaatioita ja katuojajournalismia, mutta sirkuspelleilyn lomassa puhuttiin myös tärkeistä ja kipeistä asioista. Ei kai toimittajan tarvitse olla ikuisesti mikään rehjuperse, mutta kun kokopuvut ja kravatit tulivat mukaan oli sielukin myyty. Viime viikolla Sarasvuo kävi Hytösen ohjelmassa näyttämässä rusketustaan ja laski suvereenisti leikkiä Mersustaan ja egomaanisesta törttöilystään kulissien takana. Pamahtakoot hänen jääkiekkoaitionsa jääkaapin sulakkeet nyt ja ikuisesti. Minä olen vain tällainen toimittajan ammattia opetteleva alas ammuttu konkkanokka, mutta minulla on kahden tuhannen vuoden ajalta historiallista faktaa siitä, että ainakin kynähommissa oman aikansa menestyjät ovat myöhempien sukupolvien arvioissa vain keskinkertaisuuksia. Ne, jotka ovat ajan hermolla, ovat ajastaan jäljessä. Tämän päivän suurmiehet puhuvat jostain muusta kuin sähköisestä viestinnästä. Suurmiehiksi ei nimitetä helppoheikkejä, jotka ratsastavat jokamiehen trendien aallonharjalla. Keskinkertaisuus hautaa aina ne näkijät ja tekijät, jotka jälkipolvien silmissä nousevat eroon aikansa aallokosta kuin yksinäiset majakat myrskyssä. | |
| - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - | |
|
Pakina on alunperin julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa. | |
| Pakinat | Aloitussivu |